hold a koala - CHECKED OFF

Tokana päivänä täällä tein isäntäperheen pyynnöstä bucket list Australian, eli listan asioista jotka haluan nähdä ja kokea kymmenen kuukauden aikana. Listaa oli ihana tehdä ja vielä ihanampaa oli kuulla, että kaikki kohdat on mahdollisia ja että host- vanhemmat auttaa parhaansa mukaan haaveiden toteutuksen kanssa! Viikon aikana oonkin saanut toteutettua jo kolme kohtaa neljäntoista asian listalta. 

Lauantaina lähdettiin katsomaan aussieläimiä ja otettiin sukulaisperheen saksalaisvaihtari Ronja myös mukaan. Oon onnekas kun mulla on ollut Ronja täällä. Alusta asti ollaan oltu samalla aaltopituudella ja koska en tunne viellä täältä lähes ketään, on Ronjasta saanut paljon seuraa ja tukea. Ollaan pidetty leffailta, vietetty ihana päivä kahdestaan Perthin keskustassa ja ajeltu ympäri kaunista lähialuetta host- vanhempien kanssa. Ja lauantaina vietettiin siis koko päivä aamusta iltaan yöhön toistemme seurassa; ensin koalan sun muiden söpöläisten ja myöhemmin autotallikemujen merkeissä!

Lauantaina näin ensimmäistä kertaa (elävän) kengurun. Mun mielikuva Australiassa joka puolella pomppivista kenguruista romuttui heti ekana päivänä. Viikko sitten näin kyllä jo yhden - kuolleena tienlaidassa. Mun reaktio siihen oli varmasti näkemisen arvoinen ja ainakin host- vanhemmat & Ronja sai päivän naurut. Ensin kiljasin riemusta, heti perään tajusin kengruruparan olevan kuollut ja pettyynenä totesin "oh, it's dead". Sain pointsit kotiin siitä, et oon fiksumpi ku perheen edellinen ruotsalaisvaihtari, joka luuli vuoden ajan kaikkien kuolleiden, tienlaidassa makaavien kenguruiden vaan nukkuvan.

Hups, pikku poikkeaminen aiheesta. Nähtiin siis huima määrä kenguruita, mutta myös dingoja, maailman ihanimpia pikkuponeja, wallabyja ja ja vaikka mitä muuta. Voiton sekä mun sydämen vei kuitenkin ehdottomasti koalat! On ne vaan niin söpöjä ja vielä kun sain yhden syliin, olin myyty. Pitääkin toukokuussa jättää matkalaukkuun tilaa yhdelle lisämatkustajalle. Tai kahdelle. Tai kolmelle..

Muutama tunti vierähti nopeasti ja ravintolan kautta lähdettiin kohti kotia. Tai niin mä aluksi luulin, sillä oman sängyn sijasta matka jatkui Ronjan host- vanhempien kotiin, jossa odotti iso, koristeltu ja katettu autotalli. Hyvää ruokaa ja juomaa, ihmisiä ikähaarukaltaan laidasta laitaan, puheensorinaa, tervetulaislahjoja.. ihana ja niin aussityylinen ilta. Eilen oli vuorostaan meillä vieraita, sillä talo täyttyi alueen vaihto-oppilaista perheineen. Päivä kului grilliruoan parissa ja hyvin kansainvälisissä merkeissä, laskin meitä olleen kuusi eri kansalaisuutta saman pöydän ääressä! Lisää kuulumisia ja kuvia viime päiviltä huomenna, tän postauksen kuvituksen halusin omistaa vain ja ainoastaan karvaisille söpöliineille. Take care ja nauttikaa lomasta, mulla sitä on jäljellä enää yks päivä... kääk keskiviikkona kouluun!